sunnuntai 30. elokuuta 2015

LONG BOB

IMG_9380 Vihdoin saadaan mun uudesta ihanasta tukasta myös kuvia tänne blogin puolelle. Että mä rakastan näita hiuksia  Ne on niin ihanan kevyet ja helpot! Parasta näissä on se, että herätessäni voin vaan harjata ne ja lähteä, koska ne näyttävät hyvältä vaikken olisikaan niille mitään tehnyt. Kerrankin oon iloinen siitä, että mulla on luonnonkiharat! :-) Nyt mun hiukset säästyy liialliselta kihartamiselta sekä suoristamiselta, jolloin hiusten kuntokin pysyy varmasti hyvänä. Hiusten väriinkin oon todella tyytyväinen. Mun hiuksiin siis laitettiin mun oman juurikasvun värisiä raitoja, eli nyt ei siis ole huolenhäivää juurikasvusta, sillä nyt sen voi antaa vaan kasvaa :-) Tykkään tykkään tykkään.

Tykkäättekö te? :-)

lauantai 29. elokuuta 2015

AUTUMN TOP 5

Moikka. Nyt kun syksy on jo ihan oven takana, olisi aika kurkistaa mun syksyn lempijuttuihin eli vaatteisiin! Mun mielestä syysvaatteet vievät mennen tullen talven, kevään sekä kesän vaatetukset. Vaikka syksy onkin yleensä sateisin vuodenaika, niin tykkään siitä ajatuksesta, että ulkona on viileää, mutta sisällä lämmin.. :-) Nyt kuitenkin itse asiaan! Esprit:in lähestyessä mua sähköpostitse, oli sopiva hetki toteuttaa pieni syksyinen inspiraatio postaus.

Esprit -yhteistyöpostaus-007

Moni on varmaan kiinnittänyt huomiota siihen, että vaatekaupat alkavat olla jo pullollaan erilaisia ponchoja sekä liivejä. Löytyy mm. karvaa sekä etnokuviota. Itselläni olisi vielä etsinnässä täydellinen poncho syksyksi. Karvaliivi multa löytyykin jo ruskeana, mutta voi että kuinka tuollainen musta karvaliivi mua nyt houkuttaisikaan...

Esprit -yhteistyöpostaus-010

Sininen on tietenkin yksi mun suosikkiväri syksyisin. Mulla siniset farkut pääsevät eniten käytölle keväisin ja syksyisin. Nyt varsinkin kun multa löytyy ihanan siniset Ginan Mollyt, niin varmasti niille tulee käyttöä. Sininen väri on jotenkin todella klassinen, eikä se katoa muodista vuodenajan vaihtuessa.

Esprit -yhteistyöpostaus-009

Itse suosin syksyisin ehdottomasti harmaata väriä pitkissä neuletakeissa, niin kuin tästä kollaasista jo ehkä huomaakin, hups.. :-D Harmaa vaan näyttää mun mielestä niin pirun hyvältä mustien farkkujen kanssa, that's it.

Esprit -yhteistyöpostaus-008

Ihanaa päästä taas pitämään nilkkureita ja saapikkaita. Tätä hetkeä oon oikeesti odottanut jo todella pitkään :-D Oon muuten huomannut, että syksyisin ruskean eri sävyjä esiintyy eniten kengissä sekä laukuissa. Itse omistan ihan täydelliset ruskeat saapikkaat, jotka olen ostanut Italiasta. Rakkautta ensisilmäyksellä  Kumpa vaan nämä sadekelit vähän hellittäisivät ja ilma viilenisi, niin pääsisin myöskin pitämään niitä jalassa.

Esprit -yhteistyöpostaus-006

Yllättäen tänäkin syksynä viininpunainen väri ja ruutukuviolliset vaatteet sekä huivit ovat muodissa. Varsinkin tuota burgundyn väriä tuntuu nyt löytyvän niin vaatteista kuin asusteistakin. Itse en kuitenkaan ihan vielä sille ole syttynyt, vaan pitäydyn toistaiseksi turvallisessa viininpunaisessa :-)

Ps. Kannattaa muuten käydä kurkkaamassa Esprit:in sivut, jonne pääset suoraan tästä!

maanantai 24. elokuuta 2015

YYTERI 2015

Taas yksi ihana Yyterin reissu takana! Voisin vähän selostaa viikonlopusta, mutta annan pääosin kuvien puhua puolestaan :-) Lauantaina herätys siis soi jo aamu kuudelta ja ajomatka kohti Poria alkoi. Oltiin määränpäässä Yyterissä noin yhdeltätoista ja silloin aurinko paistoi jo täydeltä taivaalta. Ihmisiä ei vielä hirveästi ollut, joten saatiin valita sopivat paikat ihan rauhassa. Yleensä leiriydytään tonne dyyneille tuulen suojaan ja niin tälläkin kertaa. Molemmat päivät vietettiin kokonaan rannalla aurinkoa ottaen ja uiden. Voin kyllä sanoa, että joka kerta vaan ihastun uudestaan ja uudestaan Yyteriin ja noihin ihaniin maisemiin! Viikonloppu rentoutuen oli täydellinen juttu tähän väliin. Pieni irtiotto arjesta teki vain hyvää meille kaikille.IMG_8676 IMG_8632 IMG_8601 IMG_9160 IMG_9148 IMG_8741 IMG_8665 IMG_8605 IMG_8629 IMG_8591
Kun auringonotto sai riittää niin suunnattiin leirintäalueelle meidän mökille. Illalla perinteiseen tapaan laittauduttiin ja mentiin katsomaan auringonlaskua. Tykkään muuten näistä kuvista ihan hirveästi! Jotenkin se fiilis mikä sillonkin oli, välittyy näistä ihan täydellisesti :-) Auringonlaskun jälkeen palattiin takaisin mökille vaihtamaan vähän rennompaa päälle. Iltapala vedettiin nuotiolla ja sen jälkeen mentiin nukkumaan. Sunnuntai kului samalla kaavalla kuin lauantai päiväkin, eli rannalla.IMG_8917 IMG_8808 11906752_10205048891006899_227867881_o YYTERI 2015 IMG_8963 IMG_8961 YYTERI 2015-001 IMG_8948 IMG_9138

Loppuun vielä linkit viimevuosien Yyterin reissujen postauksiin (20142013)

torstai 20. elokuuta 2015

HIUSINSPISTÄ

Muistatte varmaan, kun kuukausi sitten tuskailin mun hiusten kanssa.. No ensi viikon maanantaina pitäisi kampaajan penkkiin istahtaa ja mun suunnitelmat on nyt selvät! Oon hakenut hiusinspinstä netistä monestakin paikkaa, mutta ehdottomaksi suosikiksi on päätynyt Pinterest, johon oon nyt täysin koukussa. Pinterestistä saa niin paljon inspiraatiota moneen muuhunkin asiaan kuin hiuksiin, mutta hiuskuvia oon viime aikoina kyseisellä sovelluksella selaillut enemmän kuin laki sallii! Voisin laittaa tähän loppuun mun omia lemppari kuvia, joista oon itse saanut inspiraatiota. Mun omista hiussuunnitelmista en kuitenkaan kerro nyt enempää, mutta paljastan lopputuloksen ensi viikon alussa :-) Lähipäivistä on muuten tulossa tapahtumarikkaita, mutta tosi ihania! Viikonloppuna suunnataan taas Yyteriin ja säät näyttävät olevan kyllä meidän puolellamme. On luvattu täysin aurinkoista, pientä tuulta ja 23-24 astetta lämmintä, ihanaa  Sunnuntaina mun lähipiiriin on luvassa pientä perheenlisäystä, josta kerron sitten tarkemmin myöskin ensi viikolla.. :-) Kannattaa siis pysyä kuulolla! hiuksista-001 hiuksista hiuksista-002 hiuksista-003

torstai 13. elokuuta 2015

IPHONEN OBJEKTIIVIT

Moikka! Suurin osa teistä tietää, että oon kova tyttö valokuvaamaan! Voisin jopa sanoa, että valokuvaus onkin jo pitkän aikaa ollut yksi mun rakkaista harrastuksista. Tykkään valokuvata muita ihmisiä, mutta yhtä paljon tykkään valokuvata luontoa ja eläimiä. Viihdyn hyvin kameran edessä sekä takana. Viimeisten parin vuoden aikana oon opetellut käyttämään mun järjestelmäkameraa kunnolla ja säätämään asetuksia myös itse. Oikeastaan en enään kuvaakkaan kameran perusasetuksilla, vaan tykkään itse muokata valotukset ja muut. Viime jouluna sain joululahjaksi mun paljon toivoman uuden kameran objektiivin, joka on ollut siitä lähtien kovassa käytössä! Mulla on myös mun iPhonelle oma objektiivi, nimittäin kalansilmä. Siinä tosin oli kiinnityksessä sellainen magneetti-systeemi, joka osoittautui aika hankalaksi, koska pidin aina suojakuoria. Sen takia kyseinen objektiivi onkin jäänyt vähän vähäisemmälle käytölle.
IMG_8578 Nyt kuitenkin itse asiaan. Oon lähiaikoina innostunut erilaisista Facebook-kirpputoreista. Noin viikko sitten näin yhdellä Facebookin kirpparisivustolla ilmoituksen, jossa yksi tyttö myi kolmea eri iPhonen objektiivia yhdessä paketissa. Hetken miettimisen sekä lisäkuvien jälkeen päätin sen häneltä ostaa. Objektiivit tulivat alkuviikosta ja olin heti innoissani noutamassa niitä postista :-) Ne osoittautuivat juuri sellaisiksi kuin niiden pitikin ja ne olivat sopiva hankinta minun kaltaiselleni valokuvaamisesta nauttivalle ihmiselle. Paketti sisälsi siis suojapussin, kiinnikkeen sekä kolme objektiivia, joista kaksi toimii myös yhdessä. IMG_8569
Tosiaankin siis objektiivejä on kolmeen eri lähtöön. Ensimmäinen ja isoin linssi on fisheye eli kalansilmä. Toiseksi isoin linssi on sitten wide, jolla saa laajakuvia ja kaikista pienin on makro. Makrolinssillä saa kuvattua jotain kohdetta todella läheltä, jolloin pienikin kohde saadaan kuvattua isona. Näistä linsseistä tuo wide ja tämä makro toimii myös yhdessä, jolloin saadaan vaan tarkempia laajakuvia. Omaksi suosikiksi tuli heti makrolinssi, koska se on aivan ihana.. :-) Nyt kuitenkin mallikuvien kimppuun!

FISHEYE ELI KALANSILMÄ:
IPHONE LENS 3X-004 IPHONE LENS 3X-003

WIDE ELI LAAJAKUVA:
IPHONE LENS 3X-005 IPHONE LENS 3X-006

MAKRO ELI LÄHIKUVA:
IPHONE LENS 3X IPHONE LENS 3X-002 IPHONE LENS 3X-001

Haluaisin mielelläni kuulla teidän mielipiteitä näistä. Sekä itse objektiiveistä että kuvista! :-)

lauantai 8. elokuuta 2015

JALKAPALLOURANI

HPIM0895
Tämä postaus on lojunut luonnoksissa jo todella pitkään, mutta en tiedä miksi en ole tätä kuitenkaan vielä julkaissut. Kuitenkin, vien teidät nyt pintaa syvemmälle ja kerron kaiken. En usko, että oon koskaan tehnyt kunnon postausta jalkapallosta, mikä siis oli tosi iso osa mun elämää. Postaus on siis aika pitkä ja jos mun ura jalkapalloilijana ei kiinnosta pätkääkään, niin lopeta lukeminen tähän! :-D
Pienenä harrastin vaikka ja mitä. Ehdin harrastamaan balettia, käymään lentopallotreeneissä, uimakerhossa ja taidekerhossa ennen kuin löysin sen mun jutun, eli jalkapallon. Vuonna 2007 aloitin jalkapallon pelaamisen JanPassa. Joukkueesta löytyi onneksi mun kavereita, joten mun ei tarvinnut pelätä aloittamista. Äidin kertoman mukaan olin nuorempana kova tekemään maaleja ja tahdonvoimaa kyllä löytyi! Alkuajoilta mulla ei ole muistikuvia kuin parista asiasta. Muistan ensimmäiset treenit, joihin menin sekä pari turnausta. Pelasin sekä kehityin neljässä vuodessa paljon ja ennen kaikkea, nautin pelaamisesta.IMG_8646 Vuonna 2011 mulle aukesi sitten mahdollisuus päästä pelaamaan Piirijoukkue cuppiin Tampereen Piirinjoukkueeseen. Olin ennen tätä käynyt pitkän karsimisprosessin läpi ja ainoana meidän paikkakunnalta pääsin mukaan joukkueeseen, jossa oli kaksi maalivahtia ja tietty määrä kenttäpelaajia + varapelaajat valmiina kotona siltä varalta, että joku pelaajista loukkaantuu. Karsinnoissa oli alussa hirveän paljon tyttöjä Tampereen lähi-alueilta, mutta tosiaan lopuksi meidän joukkue koostui 18 pelaajasta. Rehellisesti sanottuna en koskaan oikein nauttinut Tampereelle treeneihin lähdöstä ja useinmiten mua motivoi se, että tiesin takaisintulomatkalla meidän pysähtyvän syömään Hesburgeriin.. :-D Tutustuin moniin tyttöihin piirinjoukkueen kautta ja moniin törmäsin vielä myöhemminkin jalkapallon parissa. Yhden kanssa pelattiin myös loppujenlopuksi myös samassa joukkueessa parisen vuotta :-) Vaikka melkein vuoden ajan pyörin noissa kuvioissa vähän huonoilla fiiliksillä, niin en silti vaihtaisi tuota kokemusta mihinkään. Oon todella ylpeä itsestäni ja omista saavutuksistani. Tulin pieneltä paikkakunnalta joukkueeseen, jossa suurin osa pelaajista oli Ilveksestä ja näytin osaamiseni muille sekä myös itselleni! Ratkaisevassa pelissä pääsin viimeisiksi kahdeksi minuutiksi kentälle ja tein pelin ainoan maalin kulmasta puskien. Muistan sen hetken ja sen järjettömän hyvän fiiliksen vielä tosi hyvin, huhuh! Kun sitten tuli mahdollisuus päästä mukaan myös seuraavana vuonna, kieltäydyin. IMG_8177 Parasta jalkapallossa oli ehdottomasti meidän joukkue! Varsinkin viimeisen vuoden ajan joukkue koostui ihanista ja niin rakkaista tytöistä, joiden kanssa ei koskaan tullut tylsää :-) Jalkapallon kautta tutustuin mun parhaimpiin ystäviin, joiden kanssa koettiin hyvät ja huonot hetket! Joskus meitä koeteltiin oikein kunnolla. Loukkaantumiset, kuolema, suru ja kyyneleet olivat myös osa meidän joukkuetta. Kaikesta selvittiin yhdessä, joukkueena. Tuettiin toisiamme kaikessa, hyvissä ja huonoissa asioissa. Pidettiin mielettömän hauskaa yhdessä, naurettiin mahat kipeäksi, itkettiin ilosta ja tietenkin potkittiin palloa! Voitettiin ja hävittiin yhdessä, oltiin kaikki samanvertaisia ja yhtä tärkeitä kentällä, eikä annettu vastoinkäymisten lannistaa meitä. Kasvettiin yhteen monien vuosien aikana ja kun tajuttiin, ettei enään koskaan pelattaisi yhdessä, se oli kova pala purtavaksi... Joukkueesta tuli jotenkin toinen perhe. Toisaalta oltiin kyllä valmistauduttu siihen, että jossain vaiheessa tullaan hajoamaan lopullisesti. IMG_5417 Meidän joukkue koostui joskus 1995, 1996 ja 1997 syntyneistä tytöistä, jolloin pelasin siis mun siskon kanssa neljä kautta samassa joukkueessa. Pelaaminen samassa joukkueessa ei koskaan tuntunut musta oudolta, koska ollaan aina oltu tosi läheisiä ja sisaruuden lisäksi myös kavereita keskenämme. Yleensä myös kentällä meidän kemiat toimi ja oli helppo syöttää toiselle. Meidän koko perhe oli jossain vaiheessa jalkapallossa mukana. Isä oli yhdessä vaiheessa meidän joukkueen maalivahtivalmentaja sekä huoltaja ja äiti oli rahastonhoitaja. Jalkapallo oli siis myös isosti läsnä meidän perhe-elämässä. Pelireissuille lähti yleensä koko perhe mukaan.. Mua ei koskaan alkanut ahdistaa tai häiritä se, että en päässyt ns. "pakoon" vanhempia kun lähdin treeneihin. Se oli vain osa meidän perheen arkea ja siihen tottui. Kun vuonna 1995 syntyneet tulivat yli-ikäisiksi, niin vaihdettiin vuodeksi seuraa, jotta meillä olisi vielä mahdollisuus pelata yhdessä. Vaihdettiin siis JanPasta Tervakosken Patoon, jotta saatiin luvat viidelle yli-ikäiselle pelaajalle. Kausi Padossa oli meiltä ehkä pelillisesti paras kausi koskaan. Voitettiin Kauhajoella Messucup sekä piirisarja. IMG_7172
Mulla oli mun jalkapallouran aikana kolme kertaa kepit. Keppien kanssa eniten ärsytti mennä katsomaan meidän pelejä, kun ei itse päässyt kentälle.. Parikin kertaa mun uran aikana mulla ilmeni ongelmia jaloissa. Mulla on ylitaipuvat nivelet, joten kun seison, niin mun polvet taittuvat liikaa taaksepäin. Jossain vaiheessa mun jalan asento alkoi vaikuttamaan lantioon ja sain ohjeet liikkeisiin, jotka parantavat mun jalan asentoa. Tein liikkeitä ja kaikki oli taas hyvin. Kuitenkin pari vuotta sitten mulla alkoi olemaan taas tosi vaikeata jalkojen kanssa. Mun sääret kipeytyi ja epäiltiin heti penikkatautia. Väärin. Kävin kahden viikon aikana pari kertaa lääkärissä, röntgenissä sekä lopulta magneettikuvissa ja vihdoin syy sitten selvisi. Mun oikeasta säärestä löytyi ruhjetta, luumustelmaa sekä pehmytkudosmustelmaa. Jouduin ottamaan sitten 1½ kuukautta ehdotonta taukoa liikunnasta.. Toisaalta olin iloinen, että monen kuukauden tuskaan ja kipuun löytyi syy ja lepo auttaisi, mutta tauko tuntui pahalta. Muistan tarkkaan sen kivun, minkä kanssa monet pelit pelasin ja jouduin puremaan hammasta. Usein liikkeessä oikeastaan unohdin kivun, koska adrenaliini virtasi, mutta heti kun pysähdyin niin armoton kipu alkoi. Monet kerrat itkin sitä kuinka halusin vain pystyä juoksemaan normaalisti (koska lopussa mun juoksu näytti enemmänkin konkkaamiselta), enkä enään edes muistanut miltä juoksu ilman kipua tuntui. Muistan hyvin sen pelin, jonka jälkeen päätin, että nyt syy tähän kipuun täytyy selvittää, koska en enään kestänyt sitä. Siinä pelissä meillä ei ollut ollenkaan vaihtopelaajia ja pelin viimeiset minuutit olin ihan tuskissani kentällä kun koko kroppa pisti vastaan yrittäessäni juosta ja pysyä pelissä mukana. Lepo auttoi ja onneksi en ole tuon jälkeen tähänkään päivään asti vielä tuntenut yhtään kipua sääressä tai kohdannut muutenkaan mitään ongelmia mun jalkojen kanssa. Ongelmat jaloissa opettivat mua arvostamaan terveyttä ihan eri tavalla, mistä voin olla vaan kiitollinen! DSC_0002 (2)
Se, että on pelannut joukkueessa monta vuotta, on auttanut mua myös muiden ihmisten kanssa toimimisessa. On ollut pakko oppia olemaan epäitsekäs ja miettimään myös muita. Varmasti monessa joukkuelajissa, mutta varsinkin jalkapallossa, ei voi koskaan miettiä pelkästään itseään. Valinnat ja päätökset vaikuttavat yhtälailla niihin 15 muuhun ihmiseen. Jalkapallo opetti mulle paljon. Se opetti olemaan nöyrä ja ottamaan vastuuta. Jos kentällä mokasi, ei voinut luovuttaa ja suoristaa selkää vaan piti koittaa korjata oma moka pelaamalla seuraava tilanne niin hyvin kuin vaan pystyy. Jos teki virheen, siitä kyllä kuuli pelin aikana tai sen jälkeen, mutta siitä ei voinut masentua. Kritiikkiä täytyi kestää ja ottaa opikseen. Monet kerrat täytyi kyllä itekkin pidättää kyyneleitä, niellä pala kurkusta ja ryhdistäytyä. Mun mielestä asenteella ja tahdonvoimalla oli tosi iso rooli kentällä!IMG_8811 Pelattiin JanPassa myös pari talvea futsalia ja mä kyllä tykkäsin siitä tosi paljon! Se oli kivaa vaihtelua jalkapalloon ja isolla kentällä pelaamiseen. Futsal oli niin nopea tempoista, vaihdot lyhyitä ja maaleja tuli paljon enemmän kuin isolla kentällä. Aluksi meillä kaikilla oli vähän oppimista säännöissä ja pelitaktiikoissa, koska futsal oli ihan uusi juttu meille, mutta tosi nopeasti päästiin jyvälle kaikesta! Pärjättiin futsalissa myös hyvin siihen nähden, ettei sitä oltu koskaan aikaisemmin pelattu. Kuvasta muuten huomaakin, että mulla on kapteenin nauha kädessä. Olin jalkapallossa ja futsalissa kahden muun tytön kanssa kapteenina yhden kauden ajan. Kapteenina piti vain muistaa, että kentällä ärsytys täytyi yrittää hillitä ja olla esimerkkinä muille.. Joskus se oli yllättävän vaikeata.. :-D Kaiken kaikkiaan kapteenius opetti mulle kyllä kuitenkin paljon. Etenkin sitä vastuun ottamista.IMG_4762
Ei me aina palloa potkittu.. Jalkapallon pelaaminen ei todellakaan ollut pelkkää pelaamista koko ajan. Oli sekä seuran että joukkueen omia päättäjäisiä. Alussa joukkueen päättäjäiset vietettiin oikeastaan aina metsässä Evolla. Kuulostaa aika hirveeltä, vai mitä? Mutta sitä se ei ollut. Vietettiin viikonloppu uiden, saunoen, nuotiolla makkaraa paistaen ja pitäen hauskaa yhdessä. Yövyttiin kyllä ihan normaalisti sisätiloissa, mutta vapaa-aikaa vietettiin ulkona puuhaten. Viimeiset kolme päättäjäistä vietettiin laivalla, mikä sekin oli kyllä omalla tavallaan tosi mukavaa! Metsässä meikittöminä oltiin koko ajan yhdessä, mutta laivalla laittauduttuina jakauduttin helpommin niihin omiin porukoihin. Tyttöjen kanssa oli kyllä hauskaa oltiin me sitten missä tahansa, joten paikalla ei koskaan oikeastaan ollut niin suurta merkitystä :-) Nuorempana reissattiin joukkueen kanssa viikonlopun kestäviin turnauksiin mm. Kauhajoelle ja Seinäjoelle. Reissut tehtiin muutenkin usein bussilla ja voi, että kun ne bussimatkat olikin parhautta, haha!IMG_6711
Eniten jalkapallossa kaipaan sitä yhteenkuuluvuutta sekä onnistumisen tunnetta. En voi oikeasti tarpeeksi kiittää niitä tyttöjä, joiden kanssa nää monet vuodet vietin. Koettiin niin paljon yhdessä, että välillä jään oikein miettimään kuinka yhteen ihmiset voikaan kasvaa :-) Se, että olit osa jotain porukkaa, sua tarvittiin ja susta välitettiin aidosti on ihana asia! Muistan kirkkaana mun hienoimmat maalit, jotka tein ja mun mielestä se jos mikä on hienoa! Mulle jäi käteen niiiiiin paljon noista vähän alle kahdeksasta vuodesta, mitkä pelasin. Olin piirijoukkueessa, kapteeni omassa joukkueessa ja tein monia maaleja. Vaikka rakastin pelaamista ihan mielettömästi, niin oon silti edelleenkin sitä mieltä, että tein oikean päätöksen kun lopetin :-) Koska tosiaan loppuvaiheessa en enään saanut sitä nautintoa, mitä ennen sain, niin se mun mielestä kertoo jo, ettei enään kannata jatkaa. Lopettamisen jälkeen oon ollut rehellisesti sanottuna paljon iloisempi sekä energisempi ja mun läheisetkin huomasivat sen. Oon nauttinut elämästä ja siitä, ettei viikot pyöri treenien ja pelien ympärillä. Lopettamisen jälkeen ei onneksi tullut mun hirveästi pelkäämää tyhjää oloa vaan päinvastoin, vapauden tunne. Vapaus tehdä mitä vaan, koska vaan. Oon pystynyt keskittymään kaikkeen mitä teen, täysillä, kun mitään ei tarvitse tehdä enään jalkapallon ehdoilla. Löysin kuntosalilla treenaamisen uudestaan ja tällä kertaa mulla on oikeasti aikaa käydä siellä. En aio koskaan lopettaa liikuntaa kokonaan, koska se on kuitenkin aina ollut niin iso osa mun elämää. Nyt kuitenkin meen kohti uusia tuulia ja haasteita. Ilman minkäänlaisia siteitä ja ehtoja.

Mitäs mieltä olette vähän tälläisestä "pintaa syvemmälle" -postauksesta?

perjantai 7. elokuuta 2015

CLOTHES BY VILA

IMG_8530 Mun hyvä ystävä Linda, joka on töissä Goodmanin Vilassa, ehdotti, että kuvattaisiin toistemme päällä Vilan uuden Back to work -katalogin asukokonaisuuksia. Tarkoituksena oli vähän hahmottaa vaatteita päällä sekä päivittää Hämeenlinnan Vilan Instagramia. Kuvattiin useampikin asu, mutta halusin nyt lisätä tähän postaukseen vain tämän, koska se päätyi omaksi suosikiksi mun asuista. VILA POSTAUS IMG_8532 IMG_8516
nahkatakki ja raitamekko vila